Hätäraketeista

Lauantaina Espoon Meripelastajat järjestivät hätärakettien ampumistilaisuuden, jossa mekin kävimme harjoittelemassa. Tai oikeastaan minä pääsin ampumaan kaksi mukana ollutta laskuvarjorakettia, koska Petri on ampunut aiemminkin ja halusi että  saan tuntumaa raketteihin.

Meillä oli mukana kaksi erilaista rakettia, toisessa oli kierrettävä alaosa, ja toisessa liuska joka vedettiin irti. Ammuin ensin kierrettävällä alaosalla olleen raketin. Suojus lähti helposti irti, mutta naru jolla raketti laukaistiin, oli todella tiukka. Sain neuvoja etukäteen, että langasta tulisi vetää tasaisesti, jotta käsi ei nytkähtäisi laukaisuvaiheessa ja veisi rakettia horisonttiin. Laukaisin oli kuitenkin niin tiukka, että niinhän siinä tietysti kävi, että laukaisu ei onnistunut muuten kuin nykäisemällä ja raketti lensi aika kauas. Tästä mallista joku tiesi kertoa, että näissä on ollut paljon toimintahäiriöitäkin. Eivät siis tällä kokemuksella ole meidän ostoslistalla. Raketti näytti vähän tällaiselta:

Toinen malli olikin sitten huomattavasti helpompi laukaista. Olin varautunut ensimmäisen kokemuksen perusteella vääntämään laukaisuliuskaa voimakkaasti, mutta se ehtikin lähteä ennen kuin ehdin paljoa reagoida. Kaikenkaikkiaan jälkimmäisestä sai tukevamman otteen ja laukaisu oli helpompaa, joten rakettikin lensi paremmin ylöspäin. Parempi malli oli tällainen:

Harjoittelutilaisuus oli kyllä hyvä kokemus ja tästä lähtien aina kun raketit menevät vanhaksi, käymme ampumassa ne… ihan vain harjoituksen vuoksi. Kiitos Espoon Meripelastus!