Paukkuliivit vai purjehdusliivit

Kirjoitan nyt minäkin vuorostani jotain tähän paremman puoliskoni pääasiassa pitämään blogiin. Mielestäni tärkeä aihe.

Minkälaisia liivejä kannattaa veneessä käyttää? Monet ihmiset ovat ehdottomia paukkuliivien kannattajia, kuten puolisoni, joka fanittaa niitä enemmän kuin jalkapalloa (joka on jo aika paljon). Paukkuliiveissä onkin eittämättä monia etuja, mutta suurin etu on, että niiden kantokyky on huomattavasti parempi kuin purjehdusliiveissä. Purjehdusliivit ovatkin siis vain kelluntavaruste eivätkä täytä pelastusliivien katsastusvaatimusta myöskään viranomaisille. Paukkuliivit sen sijaan toimivat pelastusliiveinä samalla, kun ovat riittävän mukavat päällä, jotta niitä voi/viitsii pitää jatkuvasti. Onhan se etu. Ei tarvitse olla erillisiä pelastusliivejä ja purjehdusliivejä. Tilaa säästyy ja turvallisuus paranee.

Paukkuliivit toimivat niin, että joko vesi tai paine laukaisevat hiilidioksidipatruunan, joka täyttää liivit ilmalla. Tämä ilmatyyny tulee kaulan ympärille ja rintakehän päälle ja kelluttaa veteen pudonnutta siten, että naaman pitäisi jäädä pinnan päälle. Paukkuliivejä on yleensä kahta kokoluokkaa 150N (Newtonia) tai 270N. Kummatkin täyttävät pelastusliividirektiivin ja noita 270N liivejä käyttävät pääasiassa ammattilaiset, joilla voi olla paljon raskaita varusteita mukanaan.

Veneilijän pelastautumiskurssilta opin, että ihminen painaa vedessä noin 3 kg, joten tuo 15 kg kelluntavoima (likimain yhtä kuin 150N) on useimmissa tapauksissa ihan riittävä. Hassu asia sinänsä, jota ei tule ajatelleeksi on että märkä vaate ei vedessä paina sen enempää, kuin se vaate painaa kuivalla maallakaan, koska märkään vaatteeseen ”ylimääräinen” paino tulee vedestä, joka ei vedessä paina mitään. (HUH – Olipas monimutkaisesti sanottu!) Mutta kuitenkin, ymmärrätte idean. Itse asiassa vedessä kaikki sellainen kelluttaa, joka on kevyempää kuin vesi. Suurelta osin ihminenkin on siis kevyempää tai yhtä kevyttä kuin vesi.

Tässä kuva paineella toimivasta laukaisimesta, jollainen paukkuliivissä on syytä olla.

Paukkuliivien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin (ei välttämättä tässä järjestyksessä):

1. Liivit pitäisi olla päällä mukavat.
2. Liiveissä pitäisi olla kiinniommellut turvavaljaat ja niissä lenkki, josta voi henkilön myös nostaa vedestä.
3. Liiveissä pitäisi olla haararemmi. Liivistä ei juurikaan ole hyötyä, jos se pääsee luiskahtamaan veteen pudotessa pois päältä –tai etenkin, jos se luisuu huonosti, kun rojahtaa tajuttomana veteen, jolloin ei edes pääse korjaamaan liiviä.
4. Kun liivi laukeaa, se ei saisi muodostaa ”uima-allasta” kasvojen ympärille, jolloin tajuton ihminen hukkuu liivien kerryttämään veteen.
5. Kun liivi laukeaa, se ei saisi kuristaa (näitäkin tapauksia on) … ja pitäisi opetella se, miten liivistä voi päästää ylimääräistä ilmaa pois.
6. Liiviä voidaan aina täyttää puhaltamalla samanlaisen tuubin kautta, kun lentoemännät näyttävät aina lentokoneessa (”puf, puf – ja poistumistiet…”) lentoliiveistä. Joissakin liivimerkeissä tämä tuubi ei kuitenkaan ylety suuhun, joten se pitää tarkistaa!
7. Liivien laukaisumekanismi pitäisi olla PAINEESEEN reagoiva, ei suolatablettiin, koska suolatabletti voi laueta paikassa, jossa laukeamista ei toivota (esim. tyrsky kastelee sinut läpimäräksi).
8. Lapsille ei saisi paukkuliiviä hankkia. Toiset vastuulliset valmistajat eivät edes valmista lapsille paukkuliivejä. Jos liivi ei täyty laukaisimen tai panoksen virheen vuoksi, niin lapsi ei osaa liiviä puhaltaa täyteen ja pysytellä pinnalla niin pitkään, että tämän saa tehtyä. Muutaman maailmalla sattuneen onnettomuuden jälkeen on todettu, että paukkuliivit uimataidottomalla lapsella ei ole hyvä yhtälö.

On paukkuliiveissä muutamia varjopuoliakin.

1. Paukkuliivit on huollettava säännöllisesti ja huollon yhteydessä on vaihdettava painepullo ja suolatabletti (jos sellainen on).
2. Liivi menee helpommin rikki (kuin tavallinen liivi) esim. jos terävä esine osuu siihen.
3. Liivin vanhenee nopeammin (kuin tavallinen liivi) – ilmatiivis pussi hapristuu ajan myötä, joten useimmat valmistaja suosittelevat vaihtamaan liivit 10 vuoden välein.

Omasta mielestäni paukkuliivit ovat epämukavat. Ne ovat vain turhan raskas mötikkä tuossa kaulalla. Tavalliset purjehdusliivit ovat sikäli mukavat, että ne suojaavat kaikenlaisilta iskuilta, lämmittävät ja suojaavat tuulelta ja ne ovat pehmeät joten niillä on mukava nojata sitloodan nurkkaan. Purjehdusliiveistä on valitettavasti todettava, että niiden kehitys on oikeastaan loppunut siihen, kun paukkuliivit alkoivat suuressa mittakaavassa yleistyä.

Käytin todella paljon aikaa löytääkseni Kleopatraan optimaaliset purjehdusliivit, mutta valitettavasti on todettava, että tällä saralla kilpailu on todella ohkaista. Ainoastaan Baltic tarjoaa sellaista purjehdusliiviä, jossa on turvavaljaat kiinni ommeltuina. Liivit on käytännössä samat, jotka ostin Rymaco –merkkisenä vuonna 1984, joten kehitys ei ole näiltä osin päätä huimannut tällä välin – kun ajattelee, että rinnalle on tullut kuitenkin koko paukkuliivimaailma tänä aikana. Nyt sitten purjehdusliivien valintaan.

1. Liivien pitää olla päällä mukavat. Kun istuu alas, niin liivit eivät saa nousta kasvoihin kiinni ts. liivien pituus pitää olla oikeassa suhteessa selkäsi pituuteen. Tätä ongelmaa ei yleensä paukkuliiveissä ole.
2. Liiveissä pitää olla turvavaljaat kiinni ommeltuna.
3. Liiveissä pitäisi olla haararemmi.

Kuva: http://www.baltic.se/en/

Nämä kaikki ehdot täyttyvät tuossa Balticin offshore-mallissa, joka on siis ihan asiallinen kelluntavaruste, mutta pelastusliivistandardia se ei täytä. Itse kokeilin kyseistä liiviä meriturvan kurssilla ja ihan hyvin se piti pinnalla. Help-asento onnistui ajoittain, mutta vaikeaa se oli. Ryhmä Help –asentoharjoituksessa pärjäsin paremmin.  Näiden purjehdusliivien ehdoton varjopuoli on se, että, ne eivät kelluta läheskään yhtä hyvin, kuin pelastusliivi (n. 50 N eli 5 kg). Kokoiseni 100 kg sälli näillä kuitenkin kellui ihan kohtuullisesti – ainakin kun en kellunut tuntikausia ja olin tajuissani. Jos taju olisi mennyt, niin nämä eivät olisi kääntäneet, eivätkä pitäneet päätä kunnolla veden päällä. Mutta yllättävän hyvin näilläkin siis pärjäsi – ei voi edes verrata tilanteeseen, jossa ei olisi ollut mitään liiviä. Käytännössä nämä kelluttivat hyvin, jonkin verran joutui aina välillä huolehtimaan siitä käsillä, että ei kierähdä ympäri aallokossa ja HELP-asento oli erityisen epästabiili. Malli on siis Baltic Offshore 5510 (kelt/sin) tai Baltic Offshore 5511 (pun/sin).

Nälkä kasvaa syödessä. Nyt olen iskenyt silmäni hybridiliiviin. Olisikohan siinä kummankin liivin positiiviset puolet? Balticilla on olemassa ainakin liivi, joka siis näyttää purjehdusliiviltä, mutta se on todellakin pelastautumisliivi kaikilla herkuilla. Vai miltä kuulostaa?

• Hybridipelastusliivi ääriolosuhteisiin, jossa kellukkeet on toteutettu sekä kellukemateriaalilla (solumuovin tms.) ja kaasutäytteisellä pussilla (paukkuliivityyliin).
• kiinniommellut turvavaljaat
• haararemmit (2 kpl)
• nostolenkki

Tämä vielä kuulostaa ihan tavalliselta, mutta sitten alkaa hifistely.

• Integroitu sprayhood!!
• PLB/VHF –pidike!
• kiinnityspiste veitselle
• kiinnityspiste hätävalolle
• kiinnityspiste nimilapulle.
• Malleja on musta Baltic RIB 1516 (musta) ja Baltic RIB 1515 (oranssi).

Kuva: http://www.baltic.se/en/

Ei siis ihan mikä tahansa verkkokoho, vaan juuri sellainen tuote, jonka toivot olevan kädenulottuvilla, kun vene alkaa pettää tai joudut hyvin pahassa kelissä veden armoille.

Vielä en ole saanut selville tuotteesta kotimaan hintaa, mutta veikkaisin, että ihan ilmainen se ei ole. Hinta Suomessa lienee jossakin 400 euron tietämillä. Jos sitä joutuu tositilanteessa käyttämään, niin varmaan se on hintansa väärti.