30.6. Esbjerg – Hvide Sande

Petri, Sampo, Niina

Esbjerg N55°28.4 E008°25.4
Hvide Sande N56°00.1 E008°07.4
57 mpk, 9 h

Päivät alkavat jo sulautua toisiinsa. Aamulla herätys, aamiaista ja purjehdusvaatteet päälle. Matkaan ja päivä merellä. Navigointia, ruorin pyörittämistä, lounas ja satamapaikan jännittämistä. Lopulta rantautuminen kalastuslaituriin, idyllisen pikkukylän keskustaan tai keskelle ei-mitään. Ruokaa ravintolassa tai veneessä, nukkumaan ja kaikki taas alusta. Välillä on vaikeaa muistaa missä oltiin kaksi päivää aiemmin kun joku kysyy sitä laiturilla.

Esbjergin odotukset olivat suuret, koska kartoissa se näytti isohkolta paikalta. Itseasiassa se oli täysi pettymys, koska paikassa ei ollut juurikaan mitään. Fasiliteetit löytyivät, mutta ilman Tanskan kruunuja ei päässyt suihkuun. Lähistöllä oli ainoastaan kalasavustamoita eikä meillä ollut jaksamista lähteä keskustaan kävellen. Olimme jo pitkään pohtineet välipäivää, mutta tämäkään paikka ei ollut tarpeeksi kiva tehdä ostoksia ja paikkailla venettä.

Lähdimme siis aamupäivästä jatkamaan matkaa kohti pohjoista. Purjehdus sujui hyvin, maltillinen tuuli oli lounaasta ja saimme mukavan myötäisen legin. Kokeilimme myös spinaakkeria uudelleen, tällä kertaa sitä tukevammasta kankaasta tehtyä, mutta emme saaneet sitäkään ylös. Spinnu vain kieputtui itsensä ympäri eikä suostunut aukeamaan. Nostossa oli myös jotain muuta häikkää, joten pakkasimme purjeen takaisin. Tässäkin oli mennyt taas tunnin verran ja suunta kääntyi enemmän sivutuuleen, joten tyydyimme tähän spinnun pikaulkoilutukseen tällä kertaa. Olin kärsinyt koko päivän rajusta merisairaudesta, joten otin nopeat päiväunet ennen perille saapumista. Uni onneksi auttoi, mutta koko päivä syömättä ja juomatta teki olon silti heikoksi.

Tähtäimessä oli ainut matkan varrella oleva satama, Hvide Sande. Rantautuminen meni mukavasti, mutta paikka näytti taas todella ankealta. Ruokavarastot ammottivat tyhjyyttään, joten kyselimme heti muilta veneilijöiltä kaupan aukioloaikoja. Heiltä kuulimme, että lähistöllä oleva marketti olisi vielä vajaan tunnin avoinna, joten Petri lähti samantien sinne. Kohta saimmekin puhelun, että kauppa oli jo sulkeutunut, mutta siellä olisi hyvän näköisiä ravintoloita. Lähdimme Sampon kanssa perästä.

Kävimme leipomossa hakemassa aamiaissämpylät ja suunnistimme mukavan näköiseen terassiravintolaan. Tarjoilijapoika oli aika imelä eikä ruokakaan ollut kummoista, mutta aurinko paistoi ja terassilla oli mukavaa rentoutua. Ruoka teki olon raukeaksi, joten minä ja Petri suuntasimme veneelle nukkumaan. Sampo teki vielä pienen seikkailun kaupunkiin ja kävi auttamassa taas saksalaisen yksinpurjehtijan laituriin. Jälleen jäi epäselväksi oliko apu kaivattua vai ei. Kamera temppuilee yhä, joten kuvia ei ole.

Kameran temppuillessa visuaaliset muistot ovat tallennettuina ainoastaan matkustajien mieliin.