17.7 Rønne, Bornholm purjeompelua ja kuraläppää

Petri, Sampo
Aamulla satamavahti tuli herättämään. Tämä olikin oikein ystävällinen tapaus, toisin kuin Köpiksen ensimmäinen kapteeni. Ei tällä tosin ollut poletteja ja koppalakkiakaan, joten ilmeisesti mitään pätemisen tarvetta ei myöskään ollut.

Viehättävästi ränsistynyt talo Rønnessä

Maksettuamme kysyttii purjeneulomoa. Illalla oltiin vielä todettu, että lattakin on poikki. (Taas oli ylin latta mennyt, ilmeisesti niissä lehmänkäänöksissä.) Ensin saamamme tiedon mukaan purjeneuloja oli muuttanut Köpikseen, mutta sitten kuulimme, että paja oli jäänyt ja pienimuotoisia korjauksia edelleen tehdään. Purjeneulojan apulainen jatkoi yritystä, mutta oli pääasiallisesti keskittynyt korjaamaan kalastustrooleja, verkkoja ja semmoisia, mutta myös purjeita.

Purjetta vahvistettiin oikein kunnolla ja olipa neulojalla käytössä jopa kevlaria, josta purje on alunperin tehtykin eli kyllä kaverilla oli materiaalit ja tietotaito hallussa. Zaandamin neulojalla ei ollut, vaan silloin paikkaus tehtiin perinteisellä purjekankaalla.

Lisäksi saatiin hankittua paksua kumia, suurinpiirtein samanlaista, josta autojen roiskeläpät on tehty. Siitä Petri väsäsi ankkuriboksin päälle roiskeläpän. Ei se kaunistus ole, varsinkin, kun on musta, mutta erittäin tarpeellinen. Miksiköhän veneitä ei tehdä kunnolla vesitiiviiksi? Kleopatrassa vettä tulee jonkin verran kansiventtiileistä, mutta suurin ongelma on ankkuriboksi. Ankkuriboksissa on fokan rulla, jota varten luukussa on reikä, josta rulla tulee läpi. Lisäksi köysiä ja kettinkiä varten suuakon ja luukun välissä on noin kolmen sentin rako. Kun tulee tyrsky pahalla kelillä (tai pikemminkin aalto lyö kannesta yli), niin tästä aukosta tulee vettä kuin ämpäristä kaatamalla. Ankkuriboksin pohjalla on pieni poistoreikä, josta vesi hiljalleen lorisee pois. Helposti voi laskea, että jos ämpärillä kaadetaan sisään ja hiljalleen lorisee pois, niin veden pinta boksissa nousee niin, että lopulta koko boksi on täynnä vettä. Hauskaahan se on siinä vaiheessa, kun vesi yltää melkein boksin kattoon eli kohtaan, josta ankkuriboksiin on vedetty sähköt kajuutan puolelta. Nämä läpiviennit eivät tietenkään ole vesitiiviitä, vaan jossain vaiheessa vettä tulee veneeseen sisälle kuin ämpärillä kaataisi. Roiskeläppä estää tämän toivottavasti riittävän tehokkaasti. Riittää, että sisääntulevan veden ja poistoaukon suhde on oikea: kaikki vesi, joka loiskuu sisään, ehtii loiskua myös ulos. Eräs tanskalainen purjehduskoulun opettaja tiesi kertoa, että moni oli jopa uponnut pohjanmerellä juuri tuon saman ongelman takia… eli kyllä se kannattaa korjata.

 

Tori ravintoloineen on Rønnen sykkivän yöelämän sydän, Sampo miettii seuraavaa siirtoa…

Illalla käytiin sitten vielä hieman kävelemässä Rønnessä ja syömässä paikallisessa pihviravintolassa aivan raatihuoneentorin nurkalla. Aika tasokas paikka sekä ruuan että hintansa puolesta, eli ihan ilmaista syöminen ei tälläkään kertaa olllut, mutta mitä voi olettaa sessiolta, joka alkaa valkosipulivoissa grillatuilla ravuilla ja kulkee koko matkan sisäfilepihvin kautta creme brûléehen? Jännänä yksityskohtana todettakoon että tällä kertaa brûlée oli lakritsalla maustettu ja siinä oli vadelmahilloketta. Yllättävän toimiva, vaikka perinteinen paahdettu sokerikuorrute puuttuikin. Illalla pelattiin sitten vielä muutama erä korttia. Kahdestaan kun oltiin, niin peli on vaihtunut fuskupaskahousuksi ja mietittiin samalla hieman jatkosuunnitelmia.

Advertisements
Kategoria(t): Korjaus, Purjehdus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s