Petri, Sampo
Lähtemään päästiin kello 10:00, mutta toisaalta mitään kiirettä ei ollut, koska tarkoituksena oli purjehtia vain noin 30 mpk päivä. Lähtö tuulisesta paikasta sujui hyvin. Venettä liutettiin ensin hieman taaksepäin, jotta saatiin eteen tilaa ja sitten tuulen painaessa kohti laituria keksin ja mottorin voimin päästiin irtautumaan hienosti. Eteenpäin vene siis ohjautuu hyvin.
Satama-allas oli iso, joten purje päätettiin nostaa siellä. Petri keräsi fenderit ensin talteen, mutta onnistui kuin onnistuikin pudottaman yhden. Onneksi allas oli melko tyyni ja fenderin pelastus saattoi alkaa. Jo ensimmäisellä kerralla onnistui.
Sitten lähdettin nostamaan purjeita, joka oikeastaan meni kohtuullisen rivakasti. Matka Christianöhön oli oikeastaan melko lyhyt. Ensin purjehdittiin sivutuulessa pohjoiseen Bornholmin rantaviivan mukaisesti 20 mpk ja sitten 10 mpk suoraan itään myötätuulessa. Alkumatkan Petri oli ollut ruorissa ja myötätuuliosuuden alettua hän halusi jo siirtyä lepovuoroon. Tietenkin tämä edellytti Simradin asetuksiin kajoamista ja sitä tehdessä BANG jälleen yksi lehmänkäännös.
Kun halssi nyt oli vaihtunut, niin huomattiin, että se itseasiassa oli parempi. Lisäksi Sampo ohjastaa venettä suoraan, Petrin hyppysissä vene enempi kiemurtelee aallokossa. Päästiin Petrin 6,5-7 solmun nopeudesta kahdeksaan. Noin mailia ennen perille tuloa ruori vaihtui Petrille, kun oli Petrin rantautumisvuoro.
Ensin käytiin katsomassa kapean syvän mutta karikkoisen salmen läpi pohjoissatamaa, mutta se oli täysi. Sitten tultiin eteläsataman uudestaan saman salmen läpi ja siellähän oli lentokentän kokoinen paikka, johon pääsi helposti kylkikiinityksellä. Paikkaan tultiin siten, että annettiin kyljen painua tuulen mukana laituriin.
Parkkeerattiin purjelaivan etupuolelle. Myöhemmin saatiin kuvassa näkyvä saksalaisvene kylkeen.
Rantatumisen jälkeen kokattiin kanaa sinihomejuustokastikkeella riisin kera ja sen jälkeen oli vuorossa saaren tutkiminen. Tämä oli niin pieni saari, että jopa Petri suostui lähtemään kävelylle…joka on siis vuorossa nyt ja siksi lopetan tämän kirjoittamisen tähän.
Ruutivarasto – tyhjää täynnä, kävimme kynttilän kanssa tarkistamassa
Saari oli yhdistetty sillalla toiseen pienempään saareen, jonka kiersimme ensimäiseksi. Koko saari oli leimallisesti linnoitettu ja jokapuolella oli tykkejä, muureja, vallihautoja ja muuta sälää, mitä linnoituksessa on. Saarella oli asukkaita noin 200, mutta turisteja sitäkin enemmän. Kieltokylttejä ”kiven heittäminen veteen kielletty” ja ”muureilla kävely kielletty”. Nämä kyltit olivat aina saksaksi, joskus myös englanniksi ja tanskaksi. Niin no tälläkin saarella – kaukana kaikesta sivistyksestä oli saksalaisten kansoittama leirintäalue.
Sampo ottamassa valokuvaa
Aamulla on tarkoitus lähteä kohti Öölantia, joten tiedossa on noin 80 mailinen päivä. Todennäköisesti aikaa menee 12-14 tuntia. Lähtemään pitäisi pystyä ennen kello 10 aamulla. Nyt varmaan uni maistuisi.
merimarsu
Merimursu
luuvartti 